Ei, kaikki miehet eivät olet sikoja, mutta kohdalleni on osunut yllättävän monta huonokäytöksistä kusipäätä, jotka ovat kokeneet oikeudekseen koskea tai loukata minua sukupuoleni takia.  Ja kyllä, myös miehiä ahdistellaan ja se on ihan yhtä väärin, mutta ei nyt vähätellä yhtään tätä helvetinmoista ongelmaa ja asetelmaa, että harvoissa paikoissa nainen on täysin tasa-arvoinen miehen kanssa.  Minulla on tuhat tarinaa ällöstä lääppimisestä ja ahdistelusta ja niin on monella muullakin. #MeToo helvetti sentään.

Ahdistelua asemilla
Tästä on aikaa kymmenisen vuotta. Odotin junaa Keravan asemalla. Ihan tavallinen, noin kolmekymppinen mies käveli eteeni ja sanoi, että halusi harrastaa seksiä kanssani, koska olen niin nuori. Sanoin, että minä en todellakaan halua harrastaa sitä hänen kanssaan ja kävelin pitkälle hänestä. Hän ei ollut uhkaava, mutta hänestä oli tullut suun avaamisen jälkeen kuvottava ja tunsin oloni kamalaksi noustessani junaan. Kuinka se kehtasi? Asuin ja työskentelin Wienissä parikymppisenä. Wienin Westbahnhof-rautatieasemalla minua lähestyi ehkä viitisen vuotta vanhempi mies. Hän jostain syystä näki, että en ole itävaltalainen ja kysyi minulta englanniksi ”coffee?”. Kun vastasin kohteliaasti, että ei kiitos, hän kysyi ”fucking?”. Sanoin hänelle järkytyksissäni, että fuck you ja lähdin pikavauhtia paikalta.

”Me raiskataan sut”
Kävellessäni kerran Wienissä yöllä raflahommista kotiin teinipoikajoukko huusi, että he raiskaavat minut. Heistä se oli hauskaa, minusta se oli pelottavaa. Samanlaista on tapahtunut myös Suomessa, kun noin kymmenvuotiaat pojat jahtasivat minua pyörällä ja huusivat, että me raiskataan sut nyt. Jälkimmäinen tilanne ei ollut uhkaava ja tapahtui päiväsaikaan, mutta sekin oli kuvottava ja omalla tavallaan järkyttävä välikohtaus. He huutelivat jotain, minkä vakavuutta eivät edes tajunneet.

Lamaannus tapahtuneesta
Turkulaisessa baarissa kaveriporukkani (pelkkiä miehiä) tuntema tyyppi tuli juttelemaan pöytäseurueellemme. Hän oli iso kalju äijä, jolla oli päällään musta huppari. Hän ei istunut pöytäämme vaan seisoskeli vieressä.  Yhtäkkiä hän otti päästäni niskan takaa kiinni ja painoi sen haaroihinsa nauraa rätkättäen. Hän myös kertoi, että tuoksun ihanalta. Kuten niin usein käy, olin tilanteesta lamaantunut, enkä saanut sanaa suustani. Kukaan seurueesta, siis kaveriporukastani jossa vain miehiä, ei tehnyt eikä sanonut tilanteessa yhtään mitään. En ole kenenkään kanssa enää tekemisissä. Nössöjä on kamalan vaikea arvostaa. En usko, että kukaan muistaa tapahtumasta mitään, mutta minä tulen aina muistamaan sen.

Kerran mennessäni Järvenpäässä koripallotreeneihin hieman liian aikaisin tuntematon poika yritti ohjata minut suihkuun, jossa hänen kaverinsa oli. Poika piti kättä rinnallani taluttaessaan minua. Irtaannuin hänen otteestaan ja pakenin äkkiä tyttöjen pukkariin hämmennyksen vallassa. Toivoin, että muut jo tulisivat. En varmaan saanut yhtään koria tai levaria niissä treeneissä.

Kouriminen ja kommentointi
Minua on kourittu baarissa haaravälistä, rinnoista ja takapuolesta niin monta kertaa, että kaikkia kertoja ei edes muista.  Baarissa minulle on myös kerrottu, kuinka hyviä ollaan suuseksissä, jos neitiä kiinnostaa. Ulkonäköäni on kommentoitu  tuhat kertaa milloin mitenkin. Joka kerta se on ollut ahdistavaa. Joukossa myös tuttuja ja tuttujen tuttuja. Välillä kommentointiin liittyy myös röyhkeitä ja epäkohteliaita, loukkaukseksi tarkoitettuja elementtejä. ”Olet kauniimpi kuin tyttöystäväni, mutta sulla on järkyttävän leveät hartiat!”.  Miten tollasella tyypillä edes oli tyttöystävä, se ihmetyttää. Vastaavia kehun ja loukkauksen hybridejä olen kuunnellut koko elämäni milloin kenenkin suusta. Keski-iän ylittänyt mieskollega kerran juttukeikalla sanoi heti tavattuamme, että ”kukaan ei kertonut, että olet noin hyvännäköinen”. Ihan kun ulkonäöllä olisi helvetinkään väliä juttukeikalla Nokialla. Ihan kuin ulkonäkö oli tärkeämpää kuin työ jota teen.  Myös eräs isäni eurooppalainen kollega lähetteli minulle vuosien ajan viestejä ja vihjailuja (vaikka lopetin kohteliaan vastaamisen jo ajat sitten), josko voisin vierailla hänen luonaan. Ahdistelussa yhteistä on tietynlainen röyhkeys ja miehen itsevarmuus, että tätä naiset haluavat.

Millä oikeudella kenenkään tuntemattoman tai puolitutun ulkonäköä on kommentoitava seksuaaliseen sävyyn? Miksi pitää ehdotella ja vihjailla limaisesti? Millainen tarve siihen ajaa?  Hyi helvetti, että ällöttää ja suututtaa muistella näitä.

Ahdistelua tapahtuu kaikkialla ja kaikkina kellonaikoina. Tekijästä vähäpätöisiltä tuntuvat teot voivat lamaannuttaa ja aiheuttaa uhrille ikuista ahdistusta ja ällöttäviä tuntemuksia. Muiden ihmisten lääppimisen, ulkonäön seksuaalisen kommentoimisen ja kaikenlaisen sukupuoleen liittyvän nöyryyttämisen on loputtava, mutta siihen tarvitaan ennen kaikkea miesten apua. Koska let’s face it, miehillä on enemmän valtaa ja asetelma on naisille paljon, paljon hirveämpi.

Kerran Ähtärissä siskoni ja minun seuraan lyöttäytyi miesporukka, joka oli tullut juhlimaan saamansa perintöä. Kun teimme lähtöä, he änkesivät samaan taksiin. He olisivat halunneet jatkoille kanssamme.  Kun vihdoin pääsimme mökin pihaan, taksikuski (mies) sanoi, että heitti miehet määränpäähänsä ennen meitä, jotta me pääsemme rauhassa kotiin.  Lenkki oli ollut näin pidempi, mutta en usko muutaman lisäeuron olleen kuskin motivaationa. Te miehet, olkaa te  esimerkillisiä. Kunnioittakaa kaikkia naisia ja heidän määräämisoikeutta omasta kehostaan. Puuttukaa, jos näette ahdistelua.  Tiedän, että maailmassa on paljon naisia arvostavia ja kunnioittavia, sivistyneesti käyttäytyviä miehiä, jotka tietävät, että feminismi vapauttaa kaikki, eikä uhkaa miehiä mitenkään. Se antaa toivoa.

PS. Eikä kukaan jää kaipamaan, jos kadulla ei enää kommentoida.