Joskus käy niin ihanasti, että saa käsiinsä kirjan, jonka lukemista ei vain voi lopettaa. Toimittaja Ulla-Maija Paavilaisen kirja Suurin niistä on rakkaus – Kirsti Paakkasen tarina (2020) on sellainen kirja. Paavilainen vietti bisnesguru Kirsti Paakkasen kanssa lukemattomia yhteisiä hetkiä keskustellen ja usein wienereistä nauttien. Keskustelujen ja Paavilaisen tekemän huikean työn lopputulos muistuttaakin hyvää wieneriä, se on kaunis, makea, yltäkylläinen ja hienostunut, mutta kuitenkin omalla tavallaan arkinen. En ole pitkään aikaan lukenut näin kauniisti kirjoitettua elämäkertaa, jossa tuntee pääsevänsä näin lähelle kirjan päähenkilöä.

Paakkanen, 91,  on ollut itselle pitkään mustiin designer-vaatteisiin pukeutunut mysteeri, etäisen ja jotenkin ehkä kylmän oloinen johtaja naistenlehdissä. En ole seurannut hänen elämäänsä, sillä Paakkasen julkisuuden ”huippuvuodet” tapahtuivat aikana, jolloin Marimekko ei itseä brändinä kiinnostanut. En ollut aloittanut edes koulunkäyntiä, kun hän osti konkurssikypsän Marimekon. En osaa sanoa, mikä on ensimmäinen muistoni tästä yhdestä Suomen kiinnostavimmista naisista, mutta nyt tiedän hänestä paljon ja olen vaikuttunut sekä inspiroitunut.

Paakkanen on ristiriitainen ja moniulotteinen ihminen. Köyhästä kodista Saarijärveltä rohkeasti Helsinkiin päätynyt tyttö, myöhemmin Womena-mainostoimistoa pyörittänyt ja Marimekon pelastanut markkinoinnin, hyvän maun ja henkilöstön sitouttamisen asiantuntija. Mustiiin luksusmerkkeihin sekä minihameisiin pukeutuva näyttävä ja karismaattinen nainen, joka puhuu mielellään suoraan.

Jäin miettimään kirjan nimeä. Paakkasen elämässä on ollut monenlaista rakkautta. Avioliitto, joka päättyi siihen, että Paakkanen rakasti miestään niin paljon, että halusi erota, koska ei voinut antaa tälle lapsia. Afgaanivinttikoirat, jotka on haudattu Paakkasen Espoon kodin pihalle. Marimekon henkilöstö, jonka ammattitaitoa hän arvosti. Yhteistyökumppani ja Marimekon hallituksen puheenjohtaja Kari Miettinen, joka on ollut Paakkasen vastavoima. Kotimaa, jolle Paakkanen on antanut yhtä paljon takaisin kun on siltä saanut.

Jokaisella pitäisi olla oma sisäinen Kirsti Paakkasensa, joka purskauttaa shampoopullon suusta sateenkaaren, hulmauttaa taivaankannen peitoksi kankaan ja kiinnittää siihen tähdet, pyydystää kädellään lumihiutaleen ja rakentaa siitä linnan. Jokaisella pitäisi olla oma sisäinen Kari Miettisensä, joka irrottaa sateenkareen spektristä pari väriä, siirtää tähtien sijaintia suotuisammaksi, katsoo sulavaa lumihiutaletta ja toteaa: ”sehän on vain lunta”.

– Ulla-Maija Paavilainen kirjassa Suurin niistä on rakkaus

 

*Affiliate-linkki.

Eli mikäli tilaat kirjan linkin kautta, saan pienen osuuden myynnistä: *Ulla-Maija Paavilainen: Suurin niistä on rakkaus.