Täytän tulevana kesänä 32. Kuuntelen Mia Kankimäen ihastutttavaa kirjaa Naiset joita ajattelen öisin. Se on saanut minut ajattelemaan -joskaan ei öisin – elämää ja naiseutta. Aika kuluu ja suhtautuminen ikääntymiseen, naiseuteen sekä naiseuteen usein liitettäviin asioihin muuttuu huomaamatta. Sitä huomaa olevansa iästä ja kokemuksesta huolimatta yhtä hölmö edelleen monissa asioissa,  mutta sitten joistain pienistä jutuista huomaa, että hei, olen vanhentunut ja ajatteluni on ehkä vähän kehittynyt. Snadisti.

On ihan ok olla sellainen nainen kuin todella haluat olla
Voit puhua suoraan ja voit näyttää tunteesi. Minusta näille molemmille on koko ajan enemmän tilaa. Välitän yhä vähemmän siitä, olenko jonkun mielestä kiva. Tottakai kohtelen ihmisiä kunnioittavasti, mutta jos jonkun toisen arvomaailma on ristiriidassa omani kanssa ja minulla tilaisuus sanoa asiasta jotain, en jätä enää sanomatta siksi, että pelkään vastapuolen pitävän minusta sen jälkeen vähemmän. Minulta vei ainakin 20 vuotta päästä tähän ja teen töitä asian kanssa edelleen. Haluan olla ihmisille mieliksi ja jos joku ei pidä minusta, se tuntuu edelleen vaikealta. Mutta jos se on mielipiteeni takia, jonka takana seison, ei se ole enää ihan niin vaikeaa.

Tiedän, että sosiaalinen media ei ole sitä, miltä se näyttää
Kiitos siitä, että eka puhelimeni oli Nokia 5110, jonka paras ”appi” oli matopeli. En tiedä miten olisin lapsena ja nuorena käsitellyt sitä, että somehommat sekä itsensä, muiden ja kaiken kuvaaminen olisi pitänyt aloittaa jo alakoulussa.  Ehkä ei olisi ollut ymmärrystä siitä, että somessa yritetään luoda mielikuvia, jotka perustuvat todellisuuteen vain löyhästi. Että ehkä kaikille ei oikeasti olekaan kauheasti rahaa, uusia vaatteita, matkoja ja upeaa virheetöntä ihoa ja elämää, tai ainakaan niin usein kuin miltä näyttää.

Ymmärrän nyt, kolmekymppisenä, että naiseudessa ei ole kyse siitä, että koko ajan pitää näyttää mahdollisimman seksikkäältä. Tämän kuvan voi kyllä saada kun selaa Instagramia. Jokainen ilmaisee itseään juuri niin kuin haluaa ja joku voi voimaantua vähäpukeisten kuvien jakamisesta muiden nähtäville. Eikä alastomuus ole aina seksuaalista, mutta Instagramissa se on sitä yhdeksän kertaa kymmenestä. En todella tiedä, miten olisin itse käsitellyt sitä, jos olisin jatkuvasti nähnyt kuvia minua vanhempien tyttöjen (joita pienenä katseltiin ihastellen alhaalta ylöspäin) esiintyvän puhelinten näytöillä vähissä vaatteissa ja saaden samalla valtavasti tykkäyksiä pojilta. Jos minulla on joskus lapsia, en tiedä miten käsitellä tätä. Ehkä siihen mennessä on ilmestynyt asiaan pureutuvia oppaita Jenni Pääskysaarelta tai ehkä olen itse oppinut ymmärtämään tätä ilmiötä paremmin.

Voit aloittaa ihan uuden, vaikka tosi fyysisen harrastuksen
Vaikka suurin osa BJJ-peruskurssilla kanssani olleista oli minua nuorempia, oli silti iso harrastajaryhmästä minua vähän tai reilusti vanhempia. Se oli todella ilahduttavaa, koska olen miettinyt, onko tässä lajissa ikärajaa. Ei ole! Jos vaikka nopeus ei riitä, voi kehittää omalle fysiikalle sopivat killeritekniikat pärjäämiseen ja vanhan nyrkkeilykoutsini sanoin ”pelata sitä omaa peliä, pelata sitä omaa peliä”.  Lisäksi joihinkin kisoihin on lisätty sarjoja vanhemmille ja moni nainen on palannut huipulle esimerkiksi lapsen saamisen jälkeen. Lasta ei ole näkyvissä, mutta on oikein mukava tietää, että pidempikään tauko ei ole loppu, vaan uusi alku.

PS. On hyvä muistaa, että nuoruus ei ole kenenkään yksityisomaisuutta. Kaikki me vanhetaan. Tänä vuonna kaksi hollywoodmielessä merkittävää amerikkalaista Jenniferiä täyttää 50: Jennifer Aniston ja Jennifer Lopez.  Molemmat ovat luoneet näyttävät urat, toinen on sinkku ja lapseton, toinen  kolme kertaa avioitunut 10-vuotiaiden kaksosten äiti. Kumpikaan ei ole uinut missään syvissä skandaaleissa, vaan  he ovat toteuttaneet intuition ja managereiden avustuksella (tai ilman) sitä omannäköistään juttua. Joukkoon mahtuu vähän kökköjä elokuvia, mutta mitä sitten. Kökköjä valintoja ovat elämänsä aikana tehneet kaikki.